How can science and technology help us to make our dreams come true?

I have many dreams, which are hard to realize. I would like to be a fashion designer and a makeup artist, but I have many constraints. Thank God for science and technology, which can help us to make our dreams come true.

Many might say that I can’t become who I want to be, because I have so many allergies. Many fabrics and makeup products cause me inter alia eczema and asthma symptoms. If I work in a dusty working environment, where are lot of chemicals, I get sick.

But who has said that I have to realize my dreams in usual way? We don’t live in the 20th century, so we don’t have to use old methods. We can use methods of the present day.

Traditionally fashion shows have been live shows, where models have walked on a runway. Makeup artists and hairstylists have made sure that the models look fabulous. There are perfumes and chemicals in the air, and an asthmatic person might be hard to breath.

If you have some disease, it might hamper your life, but it can get you to see new possibilities and methods. For example, I can realize my dream by making a virtual fashion show or I can paint my fashion show. I’m a painter, and being a painter was my dream once.

Science and technology can help us so much that we should never give up our dreams. New time brings new ways to make our dreams come true.

Susanna Puhakka

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Englanti, Tietoisuus 7.4.-29.5.2015

Diaesitys: Aurinkokunta – Gravitaatio Aurinkokunnassa

Jätä kommentti

Kategoria(t): Fysiikka, Ilmiöpohjainen oppiminen, Löytöretkikunta 4.3.-16.4.2013

Meikeissä on mysteeristä voimaa

Meikkaus esiintyy mediassa muun muassa meikkimainoksissa, meikkikuvissa, meikkiohjeissa ja suoraan meikkausta kuvaavissa ohjelmissa. Koska meikkaus ja siihen oleellisesti liittyvät meikit ovat vahvasti läsnä mediassa, saa meikkauksesta sen kuvan, että se on tärkeätä. Meikkauksella on oma paikkansa ihmisen elämässä ja koko yhteiskunnassa. Meikkien avulla voi korostaa omia parhaita puoliaan, piilottaa pieniä virheitä ja mikä tärkeintä, niillä voi tuoda omaa persoonallisuuttaan esiin.

Erityisesti naisille suunnatussa Trendi nimisessä kauneus- ja muotilehdessä on paljon meikkimainoksia, jotka välittävät osittain ristiriitaisiakin viestejä ja ihanteita. Samalla kun toinen mainos korostaa luonnollisuutta, lupaa toinen mainos lähes uskomattomalta tuntuvaa ripsien kasvua. Lukijalle jääkin mainoksista hieman epäselväksi, onko tärkeämpää olla luonnollinen vai katseen vangitseva? Vastauksen tähän kysymykseen antaa kuitenkin lehden omat meikkiohjeet, jotka välittävät viestin: sykähdyttävä, jopa dramaattinen, meikki on tänä syksynä IN.

Vaikka luonnollisuus ja/tai tuotteiden luonnolliset raaka-aineet korostuvat monissa mainoksissa, on median muun sisällön vuoksi vaikea uskoa sitä, että luonnollisuus olisi oikeasti kovinkaan kannattavaa. Televisiossa Suomen huippumalli haussa -ohjelmassa malleja ei meikata kovinkaan luonnollisen näköisiksi, ja blogien meikkauskuvat ja -mainokset vain vahvistavat tuntumaa siitä, että upea ja sykähdyttävä meikki voittaa aina luonnollisuuden. Luonnollisuutta ihanteena korostavissa mainoksissa malli kuvataan usein herkempänä ja aremman oloisena kuin niissä mainoksissa, joissa mallilla on voimakkaampi meikki. Vahvasti meikattu malli näyttääkin usein ylväältä, itsevarmalta ja vahvalta naiselta.

Vaikka meikkaus voidaan median viesteistä käsittää suureksi voimaksi, jonka avulla voi säväyttää, sykähdyttää ja olla jotain todella upeata, tuo Karkkipäivä-blogi hyvin esiin meikkauksen leikkisän puolen. Meikkaus voi olla hauskaa, uuden kokeilua, väreillä leikkimistä ja piristystä arkeen. Karkkipäivä-blogissa on esillä myös luonnonkosmetiikkaa, jolloin luonnollisuus arvona tulee enemmän esiin. Tämä blogi tuo kivaa vastapainoa television ja lehtien välittämille viesteille, joiden sanoma on lyhyesti: meikeissä on valtaa ja voimaa. Ilmeisesti Karkkipäivä-blogin kirjoittaja leikkii tällä vallalla ja voimalla saaden meikkauksen näyttämään vähemmän vakavalta asialta.

Mediat välittävätkin meikkaukseen liittyen nuorille erilaisia, jopa ristiriitaisia, ihanteita. Luonnollisuus on esiin pyrkivä ihanne, joka kuitenkaan ei ole saanut yhtä suurta asemaa ihanteena kuin lähes dramaattinen upeus – keinoja kaihtamatta. Koska luonnollisuuteen liitetään usein herkkyys ja dramaattiseen upeuteen vahva meikki, vahvuus ja rohkeus, on lähinnä katsojasta kiinni kumpaa ihannetta hän enemmän arvostaa.

Siinä missä vahvalla meikillä voidaan välittää ympärillä oleville ihmisille omaa persoonallisuutta, on luonnollisuus paljaampaa omana itsenä olemista. Median sanoma on kuitenkin se, että ollakseen kauniilla tavalla luonnollinen, tarvitaan siihenkin meikkejä. Median nuorille välittämät esikuvat liittyen meikkaukseen ovatkin lähes poikkeuksetta kauniita naisia, sellaisia, joita on helppo ihailla. Voidaankin kysyä, onko meikki heidän upeutensa ja kauneutensa salaisuus? Entä ne naiset, jotka näyttävät vahvoilta ja rohkeilta, onko rohkeus meikin tulosta vai meikkaavatko he rohkeutensa vuoksi näyttävästi? Oli vastaus mikä tahansa, yhdistää media meikit niin kauneuteen, tyylikkyyteen kuin moneen muuhunkin tavoiteltavaan piirteeseen.

Media saakin meikkaamisen näyttämään ihailtavalta ja tarpeelliselta asialta. Erilaiset mediat välittävät nuorille viestiä siitä, että meikkaaminen on osa hyvää elämää ja kuuluu vahvasti naisena olemiseen. Meikeissä on jotain mysteeristä, joka tuo esiin upeita piirteitä kokonaisvaltaisesti aina luonteenpiirteistä ulkoiseen kauneuteen asti. Koska meikeissä on näin paljon voimaa, kuka voisi enää olla meikkaamatta? Meikkaus on siis jo itsessään ihanne, joka voi median viestien perusteella vastata monenlaisiin tarpeisiin.

2 kommenttia

Kategoria(t): Äidinkieli, Ilmiöpohjainen oppiminen, Kaupungit ja maisema 1.10.-16.11.2012

6. Liitteet

Kuva 2. Tutkittavan puuterin takaosa, jossa näkyy tuotteen INCI-lista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ilmiöpohjainen oppiminen, Kaupungit ja maisema 1.10.-16.11.2012, Kemia, Puuterin elinkaari

4. Johtopäätökset

Lumenen Natural Code -sarjan mattapuuterin ainesosat vaikuttavat hyvin pitkälti luonnollisilta ja turvallisilta, tosin yksi ainesosa puuterin INCI-listassa herättää kummastusta: bariumsulfaatti. Bariumsulfaatti (BaSO4) on yhdiste, jota käytetään suoliston röntgenvarjoaineena, mutta ilmeisesti sillä on paikkansa myös kosmetiikassa. Vaikka Barium on liuenneena ionimuodossa hyvin myrkyllistä, on bariumsulfaatti niin vaikealiukoista, ettei toksisia vaikutuksia esiinny. [22:1]

Vaikka puuterin ainesosien perusteella hyväksyn sen, että puuteria mainostetaan luonnonmukaisena sanoilla ”Natural Code”, on puuterikotelon materiaali ristiriidassa luonnonmukaisuuden kanssa. Vaikka muovia käytetään hyvin yleisesti kosmetiikan pakkausmateriaalina, olisin toivonut kotelon olevan vähintäänkin polttomahdollisuuden sisältävää PE-muovia, jota käytetään joidenkin ekotuotteiden pakkauksissa. Koska tutkittavassa puuterissa ei ole kerrottu kotelon raaka-aineesta mitään – ei ole mainittu muovin merkkiä – oletan kotelon olevan muovia, jota ei voi polttaa.

Kuva 1. Tutkittava puuteri.

Mikäli poltettavat muovilaadut eivät sovi puuterikotelon raaka-aineeksi, ehdotan, että puuterikotelon kohdalla suosittaisiin kierrätystä. Tämä voisi toimia niin, että ostettuaan kerran puuterin koteloineen, voisi puuterin loputtua ostaa niin kutsutun täyttöpakkauksen, jossa olisi vain itse puuteri. Täyttöpakkauksen puuteri asetettaisiin vanhaan koteloon, ja näin luontoa olisi rasitettu yhden puuterikotelon verran vähemmän – aiheuttaahan puuterikotelon valmistuskin päästöjä, eikä kaatopaikkoja ole hyvä täyttää, jos on muita vaihtoehtoja.

Ymmärrän kuitenkin sen, että puuterilevyjen pakkaaminen turvallisesti, niin etteivät ne säry, ei ole välttämättä niin yksinkertaista. Tässäkin voisi helposti syyllistyä pakkaamaan puuterin niin, että sen pakkausmateriaali rasittaisi ympäristöä jo lähes saman verran kuin itse puuterikotelo. Uskon kuitenkin, että hyvällä tuotesuunnittelulla tähän voisi löytyä ratkaisuja. Puuteria voisi valmistaa esimerkiksi paksummassa koossa, jolloin puuterilevy ei katkeaisi niin herkästi. Itse puuterilevyn voisi puolestaan pakata esimerkiksi jonkinlaiseen pahviin tai paperiin, joka on helposti maatuvaa ja jonka voi myös polttaa.

Luontoa kunnioittavan kosmetiikan valmistukseen liittyy varmasti monia kysymyksiä, ja uskon, että asiaan omistautuvan tuotesuunnittelun myötä niihin voidaan löytää myös vastauksia. Tuotesuunnittelussa tulisi mielestäni pyrkiä yhä enemmän valitsemaan niitä vaihtoehtoja, jotka ovat oman ihon ja hyvinvoinnin lisäksi turvallisia myös luonnolle eli kuormittavat ympäristöämme mahdollisimman vähän. Tämän tutkimuksen tietojen pohjalta toteankin, että Lumenen Natural Code -sarjan mattapuuteri voi olla hyvä ihmiselle mutta ei välttämättä yhtä hyvä ympäristölle.

 

2 kommenttia

Kategoria(t): Ilmiöpohjainen oppiminen, Kaupungit ja maisema 1.10.-16.11.2012, Kemia, Puuterin elinkaari

3.2 Puuterin elinkaari

Koska puuterin ja ylipäätään kosmetiikan elinkaaresta löytyy hyvin vähän tietoa, perustuu kirjoitukseni osittain omiin arvailuihini ja oletuksiini. Puuterin elinkaaren voidaan katsoa lähtevän liikkeelle raaka-aineista ja niiden hankinnasta. Tutkittava Lumenen puuteri sisältää useita eri raaka-aineita, joista osa on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten piharatamon siemenuute, ja osa on todennäköisesti valmistettu synteettisesti. Puuterin raaka-aineet hankitaan todennäköisesti hyvin pitkälle eri yrityksiltä, koska itse niiden valmistaminen olisi tuskin kovinkaan kannattavaa. Vaikka osa raaka-aineista onkin peräisin luonnollisista lähteistä, on raaka-aineita käsiteltävä ennen käyttöä: esimerkiksi piharatamon siemenuute on uutettava kasvista.

Koska kosmetiikassa tuotteen valmistusprosessiin liittyy usein raaka-aineiden/tuotteiden testausta, on osa puuterin raaka-aineista saatettu testata esimerkiksi eläimillä. Lienee myös mahdollista, että raaka-aineita ei aina välttämättä testata yksinään, mutta valmis tuote testataan ennen sen siirtymistä myyntiin. Koska Lumenea ei mainita Animalian sivuilta löytyvässä Suomessa myytävää eläinkokeetonta kosmetiikkaa -listassa, [17] on mahdollista että Lumene käyttää tuotteiden valmistuksessa eläinkokeita.

Raaka-aineiden hankinnan ja niiden mahdollisten testausten jälkeen siirrytään tuotteen valmistukseen, jossa isot yritykset – kuten Lumene – hyödyntävät tehtaita eli tuotantolaitoksia, joissa tuotteet valmistetaan koneellisesti. [4:7] Tuotteen valmistuksen jälkeen voidaan tuotetta vielä jatkojalostaa, tosin uskon, että tuote on hyvin pitkälle jo suunniteltu ja testattu siinä vaiheessa, kun sitä aletaan tehtaissa valmistaa. Tuotteen valmistuksen, kuljetuksen ja myynnin jälkeen useat yritykset keräävät tuotteistaan käyttökokemuksia, joita he todennäköisesti hyödyntävät jatkossa tuotekehittelyssään. Myös Lumene on kerännyt käyttökokemuksia tuotteistaan tarjoamalla joukolle naisia mahdollisuutta testata uutuustuotteitaan tänä vuonna. [18]

Tuotteen kuljetus, kuten monet muutkin tuotteen elinkaaren vaiheet, aiheuttavat päästöjä ympäristöön. Koska Lumene on kotimainen yritys, jonka tehtaat sijaitsevat Suomessa Espoon Kauklahdessa, [16] ei tuotteiden kuljetus aiheuta niin suuria päästöjä kuin ulkomailla tuotetun kosmetiikan kuljetus maamme kauppoihin.

Kun tuotteet on kuljetettu myyntiin, päätyvät ne kauppojen hyllyiltä kuluttajille. Puuterikotelon sisällä oleva aine, puuteri, päätyy kuluttajan kasvoille, josta se päätyy puhdistusaineen ja veden vaikutuksesta viemäriin. Viemäriin menevä vesi, puhdistusaine ja puuteri päätyvät viemäreitä pitkin jätevedenpuhdistamolle. Jäteveden puhdistuksen tuloksena saadaan puhdistettua vettä ja jätevesilietettä, jossa on myös puuterin ainesosat. Liedestä poistetaan vettä, jonka jälkeen se käsitellään esimerkiksi mädättämällä tai kompostoimalla. Mädättämisen tuloksena hajoaa eloperäinen aine metaaniksi (CH4) ja hiilidioksidiksi (CO2), ja syntyvää biokaasua voidaan käyttää sähkön tai lämmön tuottoon. Mikäli liete kompostoidaan, siirtyvät puuterin maatuvat ainesosat pikku hiljaa uudelleen luonnon kiertokulkuun. [19]

Ympäristön kannalta ehkä ongelmallisimpia ovat puuterivippa ja puuterikotelo, jossa näyttää olevan kotelon aukaisemisen ja sulkemisen mahdollistava metalliosa. Vipan elinkaarta voi pidentää säästämällä sen ja käyttämällä sitä jonkin toisen puuterin levittämiseen, mutta muovisen puuterikotelon hyötykäyttö voi olla hankalampaa. Muovien kerääminen hyötykäyttöön kotitalouksista ei ole nykypäivänä mahdollista, eikä metalliosia sisältävää muovia voi laittaa energiajakeen sekaan, joten puuterikotelo tulisi laittaa sekajätteeseen, kuten puuterivippakin sen poistuessa käytöstä. [20] Toisaalta puuterikotelon kohdalla voisi pohtia, löytyisikö sille kierrätysmahdollisuuksia? Mikäli puuterikotelo kuitenkin päätyy sekajätteeseen, jatkuu puuterikotelon elinkaari kaatopaikalla, jossa sen muoviosa hajoaa hyvin hitaasti. [21] Koska puuterivipan materiaalista ei ole tietoa, on sen hajoamista kaatopaikalla vaikea ennustaa.

2 kommenttia

Kategoria(t): Ilmiöpohjainen oppiminen, Kaupungit ja maisema 1.10.-16.11.2012, Kemia, Puuterin elinkaari

3.1 Yleistietoa tuotteiden elinkaaresta

Tuotteen elinkaari pitää sisällään sen ajan, jonka tuotteen materiaali on luonnon kiertokulun ulkopuolella. Tuotteen elinkaareen kuuluu eri vaiheita: raaka-aineet, tuotteen valmistus, jakelu ja kuljetus, tuotteen käyttö, tuotteen käytöstä poistuminen ja tuotteen loppusijoitus. Tuotteen valmistukseen voi liittyä kahdenlaisia tuotteita: alkusuunnittelun tuloksena syntyviä tuotteita ja jatkojalostuksen myötä syntyviä lopputuotteita. [10, 11:1, 12, 13]

Tuotteiden elinkaaren liittyy oleellisesti elinkaariajattelu, jolla tarkoitetaan tuotteen elinkaareen kuuluvien vaiheiden tarkastelua. Tuotetta tarkastellaan elinkaariajattelussa raaka-aineen hankinnasta loppusijoitukseen asti, ja tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksia pyritään selvittämään elinkaariarvioinnilla. Tuotteen elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia panoksia, kuten energiaa, vettä ja materiaaleja, ja tuotteen elinkaaren eri vaiheet vaikuttavat usein ympäristöön aiheuttaen päästöjä ja ympäristökuormitusta. [14, 15]

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ilmiöpohjainen oppiminen, Kaupungit ja maisema 1.10.-16.11.2012, Kemia, Puuterin elinkaari