Tunteiden välittäjä ja esittäjä

Tunteet korostavat median vaikutusta, koska ne ohjaavat toimintaamme. Voimme esimerkiksi samaistua elokuvan hahmoihin ja tuntea surua tai iloa katsoessamme heidän elämäänsä. Media tarjoaakin monenlaisia tunne-elämyksiä: vihaa, empatiaa, huumoria, surua, mielihyvää ja romantiikkaa. Media käyttää tunteiden välitykseen hyväksi kuvaa, tekstiä ja ääntä. Hyvä esimerkki tästä ovat kauhuelokuvat, joiden karmivia kohtauksia tehostetaan muun muassa hidastamalla tapahtumia ja soittamalla taustalla jännittävää musiikkia. Itse kuva ei välttämättä saisi meitä jännittyneiksi, mutta musiikilla pyritään varmistamaan, että tavoiteltu tunne ja tunnelma siirtyy katsojalle saakka. Kirjallisessa mediassa kuten esimerkiksi lehdissä, kuvat puolestaan toimivat tekstiä vahvistavina tekijöinä, antaen meille mielikuvan ja tukien lukemaamme tekstiä.

Tunteet, joita media välittää ja esittää meille, liittyvät vahvasti niin psyykkiseen kuin myös sosiaaliseen hyvinvointiimme. Esimerkiksi aivojen uusien kuvantamismenetelmien myötä, musiikin on voitu todeta aktivoivan aivojen mielihyvämekanismeja. Lisäksi useat tutkimukset ovat raportoineet, että musiikin avulla voidaan saavuttaa kaikkein syvimpiä tietoisuuden tasoja ja muuntaa tietoisuutta samoin kuin esimerkiksi meditaatiolla tai rukouksella. Musiikin sisällöissä on myös havaittu eräänlaisia universaaleja mekanismeja, jotka soitettaessa herättävät kulttuurista riippumatta voimakkaita tunteita. Ei siis liene ihme, että musiikkia käytetään tehostamaan elokuvien vaikutuksia.

Sen lisäksi että voimme itse kokea erilasia tunteita median välityksellä, media myös esittää niitä meille. Onkin hyvä muistaa, että vaikka elävän ihmisen tunteet ovat aina oikeita ja aitoja, mediassa ne eivät sitä välttämättä ole. Media voi myös jättää esittämättä tunteita tilanteissa, joissa normaalisti ihminen hyvin todennäköisesti kokisi tietyllä tavalla. Tästä esimerkkinä jo aiemmin mainitut vaaratilanteet ja uhkarohkeat temput, jotka media saattaa välittää meille niin, että niistä puuttuu täysin pelko ja muut inhimilliset tuntemukset ja katsoja saakin vain käsityksen, että vaarallisuus on hauskaa ja jännittävää. Muun muassa tämän vuoksi median käyttäjän tulisi arvioida mediassa esitettyjä tapahtumia kriittisesti. Kritiikitön median käyttäjä voi kuvitella, että media kuvaa todellisuutta juuri sellaisena kuin se on. Tällainen ajattelu on tyypillistä etenkin lapsille, joskin useille aikuisillekin voi olla vaikea erottaa milloin esitetyt tapahtumat ovat täysin realistisia.

Median välittämät tunteet, niiden puuttuminen ja tunteiden tulkinnat vaikuttavatkin meihin monin eri tavoin. Tunteiden tulkintaan kuuluu ärsyke joka voi olla esimerkiksi tapahtuma, valinnanvapaus toimia ja reaktio. Kuten aiemmin kävi ilmi, että lapsen kehityksen kannalta median olisi hyvä esittää oikeita ja realistisia reaktioita tunteista, pätee tämä myös aikuisiin. Etenkin asiat joista ihmisillä ei ole aiempaa kokemusta, voivat saada ennakko-oletuksen median välittämistä viesteistä. Esimerkkinä tällaisesta tapahtumasta voisi olla mediassa esitetty naimisiin meneminen, jota katsoo henkilö joka ei ole vielä häitään viettänyt. Jos mietitään tilanne, jossa toinen osapuoli pettää ennen alttarille astumista, kuinka suuri merkitys toisen osapuolen esitetyllä reaktiolla on siihen, miten itse reagoisimme jos meille aidosti kävisi samalla tavalla? Olisiko reaktiomme samanlainen kuin katsomamme reaktio, ja jos olisimme pettäjän roolissa, odottaisimmeko toisen osapuolen toimivan samalla tavalla kuin katsomassamme ohjelmassa.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ilmiöpohjainen oppiminen, Psykologia, Suomalaisuudet 14.11.2011.- 8.1.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s