Sosialistisen ajattelun esikuva Karl Marx

Aatteiden ja tieteiden vuosisadalla 1800-luvulla syntyi uusi aate, sosialismi, jonka merkittäväksi teoreetikoksi tuli saksalainen Karl Marx (1818-1883). Marx halusi uudistaa radikaalisti yhteiskuntarakenteita ja ajaa työväenluokan etuja. Hänen päämääränään oli yksityisomaisuuden poistaminen ja työväenluokan johtaminen vallankumoukseen, jonka seurauksena saavutettaisiin luokkaeroton sosialistinen yhteiskunta.

Marx ja hänen työtoverinsa Friedrich Engels (1820-1895) julkaisivat 1848 teoksensa Kommunistinen manifesti, joka pohjautuu materialistiseen historiankäsitykseen sekä luokkataisteluteoriaan. Marxin materialistisen historiankäsityksen mukaan omistajien ja työläisten taistelu oli historian saatossa kärjistynyt. Marx ja Engels ennustivatkin, että yhteiskunta tulisi pian romahtamaan työläisten vallankumouksen vuoksi.

Vaikka Marx vastustikin kapitalistisia arvoja, hän kuitenkin ajattele, ettei kapitalismikaan ollut pidemmälle katsottuna turhaa. Koska Marxin mukaan kommunismin edellytyksenä on tietynlainen aineellinen varakkuus, on kapitalismin historiallisena tehtävänä tehdä kommunismi mahdolliseksi nostamalla tuottavuus riittävän korkealle. Marx oli kuitenkin sitä mieltä, että kapitalismia ei syrjäytä mikään muu kuin työläisten vallankumous.

Marxin teoriassa mullistavimpana nähtiinkin yksityisomaisuuden poistaminen, mistä kertoo muun muassa se, että 1800-luvun ensimmäisiä sosialisteja pidettiin utopistisosialisteina heidän suunnitellessaan yksityisomaisuudesta vapaita ihanneyhteisöjä. Engelsin mukaan Marx kuitenkin nosti sosialistisen aatteen ”utopiasta tieteeksi”. Oli sosialismin tavoitteet utopiaa tai ei, Marxin ajatukset vaikuttivat ja niiden merkitys lisääntyi 1800-luvun lopussa, jolloin työväenliike eteni ja ammattiyhdistyksiä sekä työväenpuolueita perustettiin. Myös lakko alkoi saada vuosisadan lopussa poliittista merkitystä.

Kuva: Wikimedia

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Historia, Ilmiöpohjainen oppiminen, Valta 10.1.-22.2.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s