Sokrates: Tunne itsesi!

Filosofian etsiessä vastauksia ja erilaisia vastausvaihtoehtoja monenlaisiin ihmisyyteen ja elämään liittyviin kysymyksiin, voi se selventää yksilön käsityksiä maailmasta ja ihmisestä. Näin filosofia toimii välineenä muun muassa maailmankuvan ja maailmankatsomuksen muodostamisessa, jolla voi olla yksilöllisten vaikutusten lisäksi myös yhteiskunnallista merkitystä. Tästä esimerkkinä muun muassa valistusajan filosofi John Locke, jonka yhteiskuntafilosofia vaikutti vahvasti Euroopan poliittisen elämän kehitykseen. Historian kirjoista voimmekin huomata, että filosofiaa ei tule väheksyä. Jo antiikin aikana jolloin filosofia syntyi, etsittiin filosofiasta mielenrauhaa ja tiedon ajateltiin vapauttavan ahdistuksesta ja turhasta pelosta.

Tutustuessamme tarkemmin antiikin ajan historiaan, voimme kiinnittää huomiota länsimaisen filosofian isäksi kutsuttuun Sokrateen (469-399

Sokrates, sijainti: brittiläinen museo

eKr.) ja hänen kohtaloonsa. Sokrates oli mies, joka halusi löytää asioiden perimmäisen olemuksen ja saavuttaakseen päämääränsä, hän kyseli ja keskusteli ihmisten kanssa. Dialogissa myös keskustelukumppani joutui pohtijan asemaan perustellessaan näkemyksiään, jolloin Sokrateen kysymykset saivat auttajan roolin johdattaessaan ihmisiä löytämään omat ajatuksensa. Sokrateen kuuluisa lausahdus olikin: ”Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.” Itsetuntemusta pidetään nykypäivänäkin tärkeänä, ja kehittämällä sitä, ihminen voi saavuttaa tasapainon elämäänsä.

Vaikka rakentava pohdiskelu ja oivalluksien syntyminen ovat hienoja ja arvostettavia asioita, pidettiin antiikin ajalla Sokrateen tapaa herätellä ihmisiä liian häiritsevänä, jonka vuoksi hänet lopulta tuomittiin kuolemaan. Syynä kuolemantuomioon oli nuorison turmeleminen ja väärien jumalien palveleminen, eikä Sokrates halunnut hyödyntää pakomahdollisuuttaan, vaan koki parempana vaihtoehtona vääryyden kokemisen. Sokrateesta tulikin yksi tunnetuimpia ajatuksen ja itseilmaisun vapauden marttyyreita hänen kuollessaan 70-vuotiaana vuonna 399 eKr. myrkkymaljaan.

Nykypäivänä jolloin sananvapaus kuuluu useiden ihmisten perusoikeuksiin, on sitä syytä myös hyödyntää. Filosofian avulla omia näkökantoja voi oppia perustelemaan, mutta tarvittaessa myös muuttamaan. Sen avulla voi löytää omat sisäiset ajatuksensa ja päästä selville siitä, kuka minä olen. Kun tiedämme keitä olemme ja mitä haluamme, on meillä suurempi valta vaikuttaa omaan elämäämme. Ihminen, joka tuntee itsensä, todennäköisesti välttyy paremmin myös manipuloinnilta. Sananvapauden vielä suodessa meille vallan esittää ajatuksiamme, voi näkökantamme saada enemmän tuulta alleen kuin välttämättä osaisimme edes kuvitella. Luovan ajattelemisen taito – filosofia – onkin yksi ihmisen suurimpia mahdollisuuksia, jolla voi muuttaa niin itseään kuin myös ympäröivän maailman asioita.

Kuva: Wikimedia, Marie-Lan Nguyen

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Filosofia, Ilmiöpohjainen oppiminen, Valta 10.1.-22.2.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s