Kulutustottumukset

Tutkimuksessa selvisi, että kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt ovat huolissaan ihmisten kulutustottumuksien vaikutuksesta luontoon/ympäristöön. Suurimman frekvenssin keräsi arvo 5 ja frekvenssien suuruus laski suhteellisen tasaisesti sen mukaan, mitä pienempi muuttujan arvo oli kyseessä. Tutkimustulokset osoittavatkin, että ihmiset ovat suurimmaksi osaksi yllättävänkin paljon huolissaan kulutustottumuksien ympäristövaikutuksista.

Tutkittavilta myös kysyttiin, kuinka usein he huomioivat tuotteen elinkaaren tehdessään ostopäätöksiä. Hyvin harva, vain noin 2 % vastanneista kertoi huomioivansa tuotteen elinkaaren aina. Eniten vastauksia tuli kohtiin ”usein” ja ”joskus”, jotka molemmat keräsivät noin 39 % vastauksista. Noin 12 % tutkittavista kertoi huomioivansa tuotteen elinkaaren harvoin ja noin 7 % vastasi, ettei huomioi tuotteen ympäristövaikutuksia koskaan. Tämän suhteen tutkimus osoittaa, että ihmiskunnalla olisi parantamisen varaa toiminnoissaan: joko ihmiset tulisi saada huomioimaan enemmän kuluttamisen ympäristövaikutuksia tai markkinoille pitäisi saada enemmän ekologista tarjontaa, jolloin nekin, jotka eivät huomioi tuotteen ympäristövaikutuksia, ostaisivat tarjonnan kasvaessa todennäköisesti aiempaa useammin ekologisesti kestävän kehityksen mukaisia tuotteita.

Tutkimukseen osallistuneet saivat myös valita ja kertoa, mitkä tuotteet ovat sellaisia, joiden kohdalla he huomioivat tuotteen ympäristövaikutukset. Kaaviosta ”Ympäristövaikutuksien huomioiminen” näemme huomioitavien tuotteiden frekvenssijakauman, josta selviää, että kaikkein useimmin huomioidaan pesuaineiden ympäristövaikutukset. Toiseksi eniten huomioidaan elintarvikkeiden vaikutukset ympäristöön, ja kolmanneksi eniten hygieniatuotteiden. Tutkimustuloksien perusteella voidaankin olettaa, että tarjonnan määrä saattaisi vaikuttaa tuotteen ympäristövaikutuksien huomioimiseen. Ekologisia pesuaineita on hyvin paljon tarjolla; niitä löytyy nykyään jopa marketeista. Myös elintarvikkeiden ympäristövaikutukset on suhteellisen helppo huomioida ruokaostoksilla, suosimalla esimerkiksi lähiruokaa, jolloin tuotteen kuljetuspäästöt ovat pienemmät.

Pienimmät frekvenssit kyseisessä monivalintakysymyksessä keräsivät muun muassa kohdat ”kodin tekstiilit” ja ”vaatteet”; kodin tekstiilien vaikutukset ympäristöön huomioi ainoastaan 19 vastaajaa ja vaatteiden ympäristövaikutukset 25 vastaajaa. Nämä ovat huomattavasti pienempiä määriä, kuin esimerkiksi pesuaineet, joiden elinkaaren huomioi jopa 68 vastaajaa 89 tutkittavasta. Vaikka kauppoihin onkin jo paikoitellen ilmestynyt muun muassa ekologisemmista materiaaleista valmistettuja vaatteita, voi tekstiilien ympäristövaikutuksien huomioiminen olla vaikeata. Kun ruokakaupassa voi valita ostaako kotimaisen vai ulkomaisen tomaatin, ei vaateostoksilla ole yleensä koskaan tarjolla kahta samanlaista tuotetta, eikä esimerkiksi luomupuuvillasta valmistettu mallisto ole välttämättä aina tyyliltään juuri sellainen, kuin ostaja haluaisi. Muun muassa näiden seikkojen epäilen johtaneen näihin tutkimustuloksiin, tosin, nämä ovat vasta oletuksia ja vaatisivat tarkentavia tutkimuksia.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ihmisen suhde ympäristöön, Ilmiöpohjainen oppiminen, Matematiikka, Norppa 16.4.-31.5.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s