Maslowin tarvehierarkia

Abraham Maslow (1908 – 1970) on selittänyt ihmisen motivaation syntymistä tarvehierarkian avulla. Hänen näkemyksensä mukaan motivaatiota voidaan selittää sillä, kuinka hyvin yksilön erilaiset tarpeet ovat tyydyttyneet. Kun yksilön alkeellisemmat tarpeet – kuten fyysiset tarpeet ja turvallisuuden tarve – ovat riittävän hyvin tyydyttyneet, alkaa yksilöä motivoida niin kutsutut kehittyneemmät tarpeet. Tarvehierarkiassa alimmaisina olevat ihmisen fyysiset perustarpeet sekä tarve kokea turvallisuutta toimivat puutemotiivin idealla: täytettyinä ne eivät juurikaan vaikuta yksilön toimintaan, mutta jos niitä ei tyydytetä riittävästi, muodostuu niistä pakottavia tarpeita. Tästä hyviä esimerkkejä ovat hengittäminen ja syöminen: Mikäli ihminen ei syystä tai toisesta saa riittävästi happea, vaikuttaa se hänen toimintaansa pakottavasti. Myös nälkä vaikuttaa tyydyttämättömänä voimakkaasti ihmiseen, tosin se tuskin koskaan yltää pakottavuudessaan hengityksen tasolle.

Maslowin mukaan kehittyneemmät motiivit ovat puolestaan kasvumotiiveja, jotka eivät muutu tyydyttämättöminäkään pakottaviksi. Päinvastoin ne katoavat, kun niitä laiminlyödään. Kehittyneempien motiivien intensiteetti eli voimakkuus useimmiten kasvaa niitä huomioidessa, koska niiden tyydyttäminen tuottaa ihmiselle kokemuksia onnen tunteesta. Tarvehierarkian huipulla oleva itsensä toteuttamisen tarve on yksi kasvumotiiveista, joka Maslowin mukaan syntyy tilanteessa, jossa kaikki muut yksilön tarpeet ovat riittävän hyvin tyydytettyjä. Maslowin tarvehierarkiaa on kuitenkin kritisoitu, koska se ei aina toimi täydellisesti: esimerkiksi taidemaalari saattaa maalata työtään pelossa ja nälässä, jättäen tällöin tyydyttämättä alemman tason tarpeita toteuttaen kuitenkin itseään.

1 kommentti

Kategoria(t): Ilmiöpohjainen oppiminen, Kuka minä olen? 13.8.-28.9.2012, Psykologia

One response to “Maslowin tarvehierarkia

  1. Aki

    Olet kuvaillut Maslow’n tarvehierarkian periaatteita hyvin. Olisi ollut kiva kuulla omia esimerkkejä enemmänkin noiden eri tasojen tarpeista. Lopussa on hyvää kritiikkiä siitä, ettei tämä hierarkisena järjestelmänä tosiaan yleensä toimi. Flow-tyyppisessä työskentelyssä (esim. taidetta luodessaan tai keskittyessä johonkin muuhun tekemiseen) saattaa fyysiset tarpeet ja jopa turvallisuuden tarpeetkin tosiaan unohtua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s